Tuliaiskeksit

Terveyspertti tuli kylään. Tai siis meni kylään ja teki keon keksejä viemisiksi. Vieraat tai kyläily on ihan paras (teko)syy kokeilla uusia reseptejä. Nyt voisi tietenkin kysyä ystävien mielipidettä siitä, kuinka kivaa on olla koekaniinina? Tulee mieleen eräskin katastrofi kesältä: ystävä oli tulossa aamupalalle ja tein gluteenittomia leipiä, joihin tuli hiivaa ja taikina nostatettiin mystisesti jääkaapissa yön…

Hempeän näköinen, rouhean makuinen

    Jos tuorepuurosta ei olisi tullut näin hempeän väristä, olisin nimennyt tämän miespuuroksi. Sen verran löytyy asennetta ja vahvuutta – ja protskua. Tattari oli kesän ajan paitsiossa, koska rouheudessaan se sopii paremmin syksyyn ja talveen. Maku on vahva ja muistuttaa mielestäni ruispuuroa, mutta on paljon parempaa.   Yhdistin tuorepuuroon puolukkaa. Kaksi omintakeista ja ”vaikean”…

Ruskaporkkanat ja naattipesto

Perjantain kunniaksi (tässä taannoin) ostin itselleni kimpun. Because I am worth it! 🙂 Mutta ei ollut mikä tahansa ruusurevohka, vaan komea porkkanakimppu syksyn väreissä. Niin nätti! Kun olin kantanut porkkanat rallatellen kotiin, iski tenkkapoo. Mitäs näistä tekisi? Ei näin nättejä raaski rouskutella sellaisenaan. Inspiraatio lähtikin sitten naateista. Tein niistä pestoa ja porkkanat laittelin uuniin paahtumaan…

Kesäkurpitsa-halloumipihvit ja limekastike

Kun lähdin opiskelemaan (sata vuotta sitten), äitini antoi matkaani reseptikirjan, johon hän oli leikannut ja liimannut reseptejä lehdistä ja kirjoittanut myös omiaan. Olen jatkanut perinnettä ja kerään lehdistä löytämiäni reseptejä vihkooni ”pahan päivän varalle”. Tällä kertaa otin vihkosen avuksi, kun jääkaapissani lojui kesäkurpitsa vailla tarkoitusta. Vihreälle puikulalle löytyi tehtävä: raastimen kautta pihveiksi. Tämän kesäkurpitsa-halloumipihvien ohjeen olen…

Tuliaisia metsästä

Sitä on oltu metsässä! Löysin vihdoinkin mustikka-apajat Helsingistä. Olin pyöräilemässä, kun yhtäkkiä nenääni tulvahti mustikoiden tuoksu! Mollukat näkyivät tielle asti ja palasin paikalle pari päivää myöhemmin ämpärin kera. Maaseudulla oli selvää, että metsään mennään kumpparit kumisten ja sieltä palataan aina saaliin kanssa, mutta Helsingissä en ole päässyt jyvälle marjapaikoista. Joten olin ihan lapsellisen innoissani tästä…